Sipoon puolesta ry.
Kehotamme kaikkia Itäsalmen
asukkaita olemaan aktiivisesti yhteydessä Helsingin kaupunkiin
ja vaatimaan vastauksia alueen kehitystä ja lakisääteisiä
palveluja koskeviin kysymyksiin.
Sipoon
puolesta ry. vaalii Sipoon kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia
yhteensovittaen kunnan järkevän ja pitkäjänteisen kehittämisen, jotta
Sipoo on myös jatkossa hyvä elinympäristö. Lue lisää ja liity jäseneksi Svenska sidor www.sibbo.fi/forsibbo
Helsinki valmistelee jättävänsä toimivan palvelutuotannon Sipoossa heti kättelyssä. Terveys- ja koulutuspalveluihin tulee välittömiä heikennyksiä, eikä ensisijaisena vaihtoehtona ole nykyisten palvelujen säilyttäminen. Helsingin sivulle pääset otsikosta. "Liitettävän alueen kouluopetuksen järjestäminen aloitetaan Helsingin opetusvirastossa jo vuoden 2008 aikana. Terveysasemien osalta liitettävän alueen palvelut on tarkoitus toteuttaa ensi vaiheessa Itäkeskuksen ja tulevaisuudessa Myllypuron terveysasemalla."
Huom! Helsingin sivuilla oleva karttakuva on sama vanha kartta, jolla Sisäministeriö ja Myllyniemi perusteli rajansiirtoa. Mm. Sakarinmäki puuttuu kokonaan ja Landbosta puuttuu osia. Uutisia ei ole myöskään päivitetty (tilanne 27.2.). Tietosivu on sama ennalta laadittu pamfletti, joka julkaistiin heti KHO:n päätöksen jälkeen. Katso ajantasaisempaa tietoa Sipoon nettisivuilta!
Sipoo tiedottaa omilla sivuillaan: http://www.sipoo.fi/- > ajankohtaista
|
|
Sipoon puolesta ry kehottaa Sipoota ja Helsinkiä nopeaan neuvotteluratkaisuun Östersundomin asukkaiden lakisääteisten palveluiden takaamisesta.
On selvästi nähtävissä, että Helsinki ei ole pystynyt suunnittelemaan alueen palveluita niin, ettei oltaisi jo aiheutettu epävarmuudesta johtuvaa haittaa asukkaille. Asioiden hoitoon tulee saada pikainen parannus ja liitosprojektille tulee nimittää yksi vastuullinen projektijohtaja.
Kehotamme kaikkia Östersundomin asukkaita olemaan aktiivisesti yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja vaatimaan vastauksia alueen kehitystä ja lakisääteisiä palveluja koskeviin kysymyksiin. Alueiden asukkaiden tulee myös vaatia asukasiltaa, jossa Helsingin kaupungin tulee esitellä suunnitelmiaan liitettävälle alueelle.
Klikkaa otsikkoa ja lue koko julkilausuma.
|
|
Helsingin kaupungin korkein johto päätti talvella 2006, että kaupunki valtaa lisää elintilaa Sipoosta. Valtausta valmistellaan salassa. Hanke
saa yllättäen maan poliittisen kerman aktiivisen tuen.
Romaanissa on kuvattu sitä, kuinka ulkopoliittinen johtomme alkaa olla
yhtä vaikean tilanteen edessä kuin Kekkonen aikoinaan.
_______________
Sipoo-asia on hyvin ajankohtainen, sillä Sipoon valitus valtioneuvoston rajasiirtopäätöksestä ratkaistaan KHO:ssa vuoden vaihteessa. Toisaalta Venäjällä tapahtuu länsimaisittain katsoen kummia duuman ja presidentin vaalien yhteydessä.
________________________
Lue lisää klikkaamalla otsikkoa.
|
Jyrkkä EI Helsingin pakkolunastussunnitelmille koskien Sipoota. 14.197 henkilöä allekirjoitti kansalaisadressimme. KIITOS.
Sipoon kunnantalolle tuli 1300 huomautusta, kun loka-marraskuussa -06 lääninhallitus edellisen kerran pyysi kansalaisia ilmaisemaan mielipiteensä Helsingin maa-aluevaatimuksista. Kiitos voimakkaasta ilmauksesta! Huomautusten määrä oli todella merkittävä, peräti Suomen ennätys.
terv. Sipoon puolesta ry. hallitus
|
|
E. Paloheimon puheenvuoroTekniikan tohtori, tietokirjailija Eero Paloheimo puheenvuorossaan Taloussanomissa 26.6.-07:
"Miljoonakaupungin haikailu Suomeen on alemmuudentuntoista junttiutta. Ei ymmärretä, mikä lumovoima juuri pikkukaupungilla on." ja "En ilahdu siitä intoilusta, että Helsingin seutu leviäisi Uudellemaalle monikulttuurisena metropolina. Sellaisia kaupunkeja on maailmassa satoja, eikä niissä ole mitään erityisen viehättävää."
|
|
Katso tältä sivulta, mitä Helsingin johdon gryndaama Lounais-Sipoo tulee näyttämään. Heidän tavoitteenaan on rakennustehokkuus 0.9, joka on lähinnä kaupungin keskustan liepeillä olevien alueiden tehokkuuteen sopiva lukema.
Pääministeri haluaa romahduttaa kotisi arvon
"Tonttien hinnat laskisivat ilman muuta ja vanhojenkin asuntojen hinnat tasaantuisivat tai laskisivat", Vanhanen pohtii Rakennuslehden artikkelissa. Miten käy sinun elämäsi, jos kotisi hinta romahtaa? Mitä pankkisi ajattelee asiasta, kun kotisi on asuntolainan vakuutena?
(Haastattelu rakennuslehdessä http://www.rakennuslehti.fi/
lehdet/artikkeli.asp?
cat=1&lehti=325&a
rtikkeli=9016 , vaatii rekisteröitymistä)
|
|
 |
Uusin kirjoitus mielipidepalstallamme. Klikkaa otsikkoa.
HARHAKÄSITYKSIÄ JOILLA HELSINKI ARGUMENTOI
Väite 1: Sipoolaiset käyttävät Hesan palveluita, joten Sipoo kuuluu Hesalle.
Väärin, sillä tällä logiikalla Sipoolaiset eivät olisi tervetulleita Helsingin ravintoiloihin, kampaamoihin, työntekijöiksi, hypermarket-asiakkaiksi tai vaikkapa huollattamaan autoaan Herttoniemessä. Jos tämä logiikka olisi pätevä, Helsinki puolestaan kuuluisikin Tallinnalle, koska valtaosa Helsinkiläisistä käyttää Tallinnan palvelutarjontaa ja lopulta Sipookin kuuluu siis Tallinnalle.
Väite 2: Helsinki on täyteen rakennettu, joten tiiviin asutuksen tulee levitä Sipooseen
Väärin. Euroopan unionin ympäristövirasto varoittaa tuoreessa raportissaan kaupunkeja asutuksen leviämisestä. Huonoksi esimerkiksi se mainitsee harvaan asutun Helsingin seudun, jossa asutus valtaa maata suhteessa nopeammin kuin väestö kasvaa. Useiden tunnuslukujen vertailussa Helsinki on päässyt
rönsyilemään kaikkein eniten Pohjois- ja Länsi-Euroopassa. Helsingin seutua tulee kehittää tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Väite 3: Sipoo ei ole pystynyt kasvamaan.
Väärin. Selvityshenkilön Helsingille rajaamat alueet ovat kasvaneet 100-170% ajalla 1994-2004. Ehdotuksessa asemakaavoitetut Karhusaari, Villanella ja Landbo, runsaasti rakennettu Puroniityntie sekä kylän koulu Sakarinmäki päätyvät esityksessä juuri rajan Helsingin puolelle. Tämä osoittaa että Helsingille halutaan siirtää väestöä eikä rakennusmaata.
Väite 4: Helsinki painottuu länteen
Jopa ex-kuntaministeri Manninen päästi suustaan väitteen, että Helsinki on historiansa aikana kasvanut liikaa länteen ja että nyt on idän vuoro. Väärin, sillä keskustasta lähdettäessä muutaman kilometrin päässä lännessä alkaa huomattavan väljästi rakennettu Espoo. Helsinki on jo kasvanut itään lähes Kehä III:lle asti. Helsinki painottuu siis selkeästi jo itään, eikä tätä suuntausta kannata enää jatkaa.
Väite 5: Helsinkiläiset vaativat Sipoon alueita itselleen
Väärin. Helsinkiläiset eivät vaadi. Helsinkiläiset poliitikot sen sijaan vaativat sekä lobbaavat vaatimustaan ministeriöissä ja tiedotusvälineissä. Heillä oli puolellaan mm. ministerit Manninen ja Vanhanen sekä nyttemmin uusia Helsingin palkkalistoilta siirtyneitä minstereitä. Kansalaiset eivät tätä hyväksy. Helsinkiläisistä murskaenemmistö ilmoitti vastustavansa rajansiirtoa (HS 6.1.-07)
Väite 6: Helsinki aikoo rakentaa puutarhakaupunkia
Väärin. Helsingin suunnittelema tehokkuuskerroin Lounais-Sipoossa on 0.9 (Pekka Korpinen , HS 19.6.2006), joka vastaa uuden Herttoniemen tiivistä kerrostaloaluetta. Sipoon omien suunnitelmien tehokkuusluku on 0.15 - 0.3, joilla kyetään rakentamaan inhimillistä, viihtyisää ja vetovoimaista aluetta. Helsingin esittämillä tehokkuusluvuilla syntisi todella pahaa jälkeä niin kaukana kaupungin keskustasta, kuin mitä Sipoo sijaitsee.
Väite 7: Sipoossa on hehtaarin tontit ja loputtomasti tilaa
Mm. pääminsteri Vanhanen sepitti Sipoosta kuvitelman, jossa omakotitontit ovat hehtaarin kokoisia. Harhakäsitys meni noin dekadilla pieleen. Kaavoitetuilla alueilla OK-tontit ovat Sipoossakin aivan normaaleja pientalotontteja, joita hehtaarille mahtuu 10-15. Tilaakaan Lounais-Sipoossa ei ole loputtomiin. Lounais-Sipoossa on runsaasti jo kaavoitettua ja rakennettua aluetta, natura-alueita sekä Sipoonkorpi. Sipoonkorvelle on jo haettu kansallispuoiston statusta, eikä laajamittainen rakentaminen todellakaan sovi välittömästi pääkaupunkiseudun monimuotoisimman kansallispuiston etelärajalle!
MUUTA TIETOA ALLA
Haluatko suunnitella Sipoon puolesta ry:n nettisivuille visuaalisen ilmeen? Ota yhteyttä sähköpostilla sibbo.sipoo at gmail.com
|
